Ohjeet kananmunankuorien lajittelusta ovat muuttuneet alueellamme.
Munankuoret aiheuttavat tukkeumia Stormossenin mekaanisella käsittelylaitoksella, joten ne suositellaan tästä lähtien laitettavan poltettavaan jätteeseen.
Vaasassa Strömberginkadulla sijaitseva puutarhajäteasema on suljettu. Puutarhajätettä voi kuitenkin tuoda Stormossenin hyötykäyttöasemalle Koivulahteen ympäri vuoden.
Stormossenin hyötykäyttöasema palvelee ma-pe klo 7-19.
Puutarhajäte jaetaan kahteen ryhmään:
Muistathan ottaa mukaan asiakaskorttisi.
Stormossenin biokaasubrändi Gastor muuttuu BIG Biokaasuksi maanantaina 19.10.
Stormossen on valmistanut ja myynyt paikallista Gastor-biokaasua vuodesta 2017 sekä Vaasan kaupungin paikallisliikenteen linja-autoille että yksityisasiakkaille.
Nyt kolme suomalaista jäteyhtiötä, Stormossen, Pirkanmaan Jätehuolto ja Etelä-Karjalan Jätehuolto, ovat perustaneet yhteisen BIG Biokaasu -brändin. Pian BIG Biokaasu -tankkausasemien ketju yltää halki Suomen Vaasasta Lappeenrantaan. Tankkausasemat tunnistaa valkoisesta omenankarasta.
Stormossenin BIG Biokaasu -tankkausasemat sijaitsevat Vaasan pohjoisen ja eteläisen sisääntuloväylän yhteydessä. Toinen on osoitteessa Stormossenintie 3 (10 km Vaasasta pohjoiseen) ja toinen ABC Kiitokaaressa (10 km Vaasasta etelään).
Kahden viikon ajan asiakkaat saavat tankata alennettuun erikoishintaan 0,99 €/kg, mikä vastaa bensiinin hintaa 0,63 €/ltr (erikoishinta ei koske Gastor -sopimusasiakkaita). Kampanjaetu on voimassa maanantaista 19.10. sunnuntaihin 1.11. saakka.
Biokaasu on uusiutuva, paikallisesti tuotettu liikennepolttoaine. Vaasan seudulla Stormossen, Pirkanmaalla Pirkanmaan Jätehuolto ja Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalan Jätehuolto valmistavat BIG Biokaasua omissa biokaasulaitoksissaan kunkin alueen paikallisista biohajoavista jätteistä, kuten kotitalouksien biojätteistä ja jätevedenpuhdistamojen lietteistä.
Laskentatavasta riippuen biokaasun käyttö vähentää liikenteen kasvihuonepäästöjä jopa 90 % bensiiniin tai dieseliin verrattuna. Biokaasu on 100 % uusiutuva energiamuoto, sillä se valmistetaan eloperäisistä raaka-aineista.
Lajittelemalla kotona biojätteesi tuotat lisää puhdasta energiaa maanteille. Tehdään siis yhdessä paikallisia tekoja, joilla on valtakunnallisia vaikutuksia. Ympäristöön ja tulevaisuuteen.
Stormossen on perustamisestaan saakka toiminut alalla edelläkävijänä ja kokeillut uusia ideoita ennakkoluulottomasti. Niinpä talouspäällikkö Håkan Hagberg kuunteli kiinnostuneena, kun alkuvuodesta 2019 Pirkanmaan Jätehuollon liiketoiminta- ja talousjohtaja Jarkko Nissinen heitti ilmoille ajatuksen kunnallisten jäteyhtiöiden yhteisestä maanlaajuisesta biokaasun jakeluketjusta.
– Ajatus oli, että yhteisen brändin avulla olisi helpompi saavuttaa tunnettavuutta. Kun yksi jäteyhtiö mainostaa biokaasua alueellaan, myös muut ketjun jäteyhtiöt hyötyvät siitä, Hagberg sanoo.
Hän ehdotti, että Stormossen, Pirkanmaan Jätehuolto ja Etelä-Karjalan Jätehuolto menisivät ensimmäisinä saman ketjun alle kolmistaan. Muiden on helppo liittyä valmiiseen konseptiin myöhemmin.
– Sillä tiellä nyt olemme. Ensimmäiset BIG-biokaasuasemat on avattu Vaasan seudulla ja Etelä-Karjalassa. Pirkanmaalla ensimmäinen asema avataan ensi vuoden alussa. Parin vuoden sisällä BIG-asemia on jo yhdeksän.
BIG-brändin haltijoiksi toivotetaan lisää yhteistyökumppaneita. Tavoitteena on valtakunnallinen biokaasun tankkausasemien ketju.
Stormossen avaa Maalahteen uuden hyötykäyttöaseman Brinkenin teollisuusalueelle, Neljännestielle.
Uusi asema avataan keskiviikkona 21.10.
Jatkossa asema on auki maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12-19 sekä perjantaisin klo 14-19 (touko-syyskuussa myös lauantaisin klo 10-14).
Asema korvaa Maalahden hyötykäyttöaseman Majors skogsvägenillä, joka suljetaan. Uusi asema sijaitsee todella hyvien liikenneyhteyksien päässä, keskeisemmällä paikalla kuin vanha asema. Sijainti onkin yksi syy, miksi uusi asema rakennettiin: haluamme palvella alueen asukkaita entistä paremmin. Myös aukioloaikoja on lisätty.
Kotitaloudet saavat viedä hyötykäyttöasemille lajiteltuja jätteitä rajattoman määrän käyntikertoja maksuttomasti 15. syyskuuta alkaen. Tähän asti maksuttomien käyntien määrä vuodessa on ollut 6 käyntiä/kotitalous ja 2 käyntiä/vapaa-ajan asunto, jonka jälkeen jokaisesta käynnistä on maksettu 15 euroa.
Muutoksen ansiosta asemien ajoittainen ruuhkautuminen vähenee, koska asiakkaat luultavasti tuovat aiempaa pienempiä kuormia kerralla ja asioivat asemilla useammin kuin ennen. Kun ruuhkahuiput vähenevät, henkilökunta ehtii palvella asiakkaita vieläkin paremmin. Näin asukkaat saavat ekomaksua vastaan entistä enemmän palvelua, koska ekomaksu pysyy kuitenkin ennallaan.
Asiakaskortti jää käyttöön ja kaikki käynnit rekisteröidään edelleen. Näin Stormossen kerää tilastotietoa asemien käytöstä ja asiakasvirroista. Tämä auttaa kehittämään palvelujamme jatkossakin.
Yritysten hinnoittelu pysyy ennallaan.
Metalli-, sähkö- ja elektroniikkaromua kerättiin yhteensä noin 81 000 kiloa saariston romunkeräyskampanjan aikana 31.7.-2.8. Stormossen haluaa kiittää kaikkia, jotka osallistuivat kampanjaan. Pidetään saaristo siistinä yhdessä jatkossakin!
Parasta kuitenkin olisi, jos jätettä ei syntyisi ollenkaan. Tässä muutama vinkki romun vähentämiseksi:
Stormossen ja Pidä Saaristo Siistinä ry ovat järjestäneet romunkeräyskampanjan Stormossenin alueella joka kesä vuodesta 2004 alkaen.
Paras pussi on se, jota käytetään monta kertaa. Nyt 19 K-kauppaa ja yksi Sale Vaasan seudulla tarjoavat asiakkailleen paperisia pusseja hedelmille ja vihanneksille. Uudet paperipussit soveltuvat erityisen hyvin painavammille hedelmille ja vihanneksille, kuten perunoille, sipulille ja omenoille, koska ne ovat kestävämpiä kuin muoviset pussit. Kaupoissa käyttöön otettavat paperipussit sopivat hyvin biojätteiden lajitteluun, sillä ne soveltuvat parhaiten Stormossenin käsittelylaitokselle, joka valmistaa biojätteestä kompostimultaa ja liikennekaasua.
Asiakkaille pussit ovat ilmaisia, aivan kuten hedelmäosaston muut pussit. Stormossen tukee hanketta, maksamalla puolet kauppojen pussikustannuksesta. Alussa Stormossen myös tarjoaa asiakkaille keittiöön soveltuvan lajitteluastian biojätteelle. Sata astiaa jaetaan jokaisessa mukana olevassa kaupassa alkuviikosta v. 27. Nämä paperipussit eroavat ”tavallisista” paperipusseista, koska ne hylkivät vettä ja rasvaa. Ne on erityisesti suunniteltu biojätteelle ja hyväksyttyjä elintarvikekäyttöön.
Biojätepussien käyttäminen hedelmä- ja vihannespussina on innovatiivinen tapa vähentää muovin käyttöä ja on resurssitehokasta, koska pussia käytetään monta kertaa. Ensin hedelmäpussina ja sen jälkeen vielä biojätepussina. Muovinkulutus vähenee noin kahdella tonnilla nykyisellä määrällä kauppoja. Mikäli S-ketju myöhemmässä vaiheessa ottaa pussit käyttöön, määrä tuplaantuu. Myös S-ketjulla on myönteinen kanta paperipusseihin.
Hankkeella Stormossen pyrkii edistämään biojätteen hyödyntämistä, mikä on ympäristön kannalta myönteistä. Stormossen on tehnyt yhteistyötä pakkausalan ratkaisutoimittaja Jubilo Oy:n kanssa yli kaksi vuotta ja jakanut kotitalouksille yhteensä neljä miljoonaa paperipussia biojätteelle. Paperipusseja on lisäksi haettavissa Stormossenin hyötykäyttöasemilta, Vaasan ja Vähänkyrön kansalaisinfosta, Vaasan Ekosopista ja SPR Kirppikseltä.
– Stormossen ja Vaasan kaupat toimivat suunnannäyttäjinä Suomessa, mitä tulee biojätteeseen ja ekosysteemiajatteluun, toteaa Jubilo Oy:n Viktor Stenmark.
K-Supermarket Wasa Klemetinkadulla Vaasassa on jo muutaman viikon ajan käyttänyt paperipusseja hedelmä- ja vihannesosastolla. K-kauppias Tomi Nordin kertoo, että noin 90 % asiakaspalautteesta on tähän saakka ollut positiivista. Ihmiset haluavat tehdä ympäristötekoja. Hänen omasta mielestä on ”positiivinen fiilis”. Paperipusseja testataan kesä- ja heinäkuussa, jonka jälkeen tehdään laskelmat ja kerätään kokemukset ja otetaan kantaa jatkoon. Vuonna 2019 hedelmä- ja vihannesosastolla käytettiin yhteensä 280 000 muovipussia.
K-Citymarket Keskusta
K-Supermarket Wasa
K-Supermarket Huutoniemi
K-Market Kuninkaantie
K-Market Koulukatu
K-Market Palosaari
K-Market Suvilahti
K-Market Vanha Vaasa
K-Market Sundom
K-Market Kvevlax
K-Market Vörå
K-Market Maalahti
K-Market Kuusilahdentie
K-Market Pitsitehdas
K-Market Kapteeninkatu
K-Market Vaasanpuistikko
Sale Rewell Center
Neste K-Market Raastuvankatu
K-Market Kauppapuistikko
K-Supermarket Piffi
Meillä on iloisia uutisia! Olemme avanneet toisen biokaasun tankkausasemamme. Nyt voit tankata lähituotettua Gastor-biokaasua sekä ABC:n vieressä Runsorissa että Stormossenilla.
Löytyykö sinunkin lipastosi laatikosta pieni elektroniikkamuseo? Siinä tapauksessa et ole yksin. Suomalaisten tavallisin lajittelematon jäte on loppuun kulunut kännykkä. Myös vanhat tietokoneet ovat kodeissamme tavallisia pölynkerääjiä.
Jos suomalaiset veisivät vanhat elektroniikkalaitteensa kierrätykseen, materiaalin voisi käyttää uudelleen uusiin tuotteisiin. Kannettavan tietokoneen materiaalista 99 prosenttia voidaan kierrättää. Täysin uuden kannettavan tietokoneen valmistaminen tuottaa huimat 1200 kg jätettä. Käyttämällä sähköisiä vempaimiamme todellakin niin kauan kuin mahdollista, voimme säästää sekä ympäristöämme että rahojamme.
– Tietokone toimii vaikka kuinka hyvin seitsemästä kahdeksaan vuotta. Kolmen vuoden kuluttua ei tarvitse ostaa uutta tietokonetta vain sen takia, että jokin peli ei toimi siinä. Koneen voi siivota tai sen osia voi vaihtaa, niin se toimii jatkossakin. Älä heitä pois koko konetta, sanoo Sohrab Ahrari, AS Computerin vetäjä Vaasan Palosaarella.
Työssään hän tapaa monia, jotka ostavat uuden tietokoneen parin vuoden välein, vaikka vanhakin voisi toimia mainiosti pienellä korjaamisella.
Jos tietokone kuitenkin on elänyt aikansa, eikä todellakaan toimi enää, sen paikka on elektroniikkakierrätyksessä. Kaikille Stormossenin hyötykäyttöasemille elektroniikkajätteen voi tuoda maksutta. Tietokoneen jättäminen kierrätykseen voi kuitenkin tuntua epäilyttävältä, jos ei ole ihan varma, että kaikki koneen tiedot todella on hävitetty.
On olemassa eri ohjelmia, jotka korvaavat kaiken kovalevyn aineiston merkityksettömällä sisällöllä niin, että kaikki koneelle varastoitu tieto häviää. On myös olemassa palveluita, jotka tarjoavat juuri tätä apua. SER-Kierrätys, joka on Suomen virallinen sähkö- ja elektroniikkajätteen kierrättäjä, on yhdessä Postin ja Kuusakoski Oy:n kanssa perustanut palvelun nimeltä Seiffi. Sen kautta voi tilata paketin, johon vanha tietokone tai mobiililaite laitetaan. Paketti viedään postiin, ja tekniikkatuotteet voidaan kierrättää sen jälkeen, kun datatiedot on tuhottu.
Sohrab Ahrarin mukaan kaikista turvallisin tapa tuhota koneen tiedot on kuitenkin vasaran käyttö.
– Jos haluaa olla 100 prosenttisesti varma, että tiedot on tuhottu, niin kovalevy kannattaa lyödä hajalle isolla vasaralla, hän sanoo.
Puhelinten kaikkia tietoja on vaikeampi tuhota, koska puhelimilla ei ole kovalevyjä samalla tavalla kuin tietokoneilla. Ahrarin mukaan käytetyn puhelimen tehdasasetusten palauttaminen kuitenkin toimii suhteellisen hyvin, jos puhelimessa olevat tiedot halutaan tuhota.
– Puhelimeen jää tässä tapauksessa kuitenkin käyttäjän nimi, sanoo Sohrab Ahrari.
Aivan kuten tietokonetta on myös tärkeää, että puhelinta käytetään kauan. Hitaasta puhelimesta voi uudella patterilla tai puhelinmuistia tyhjentämällä tulla aivan kuin uusi. Käyttämällä panssarilasia ja suojakuorta fiksun omistajan älypuhelin pysyy käytössä siihen asti, että se todellakin menee rikki.
Kun tekniikka on tehnyt tehtävänsä, on aika siivota elektroniikkavarastoaan ja kerätä kaikki vanhat puhelimet ja tietokoneet. Kun olet tuhonnut haluamasi sisällön, viet käytetyt laitteet kierrätykseen. Sillä tavalla vanhat palvelijat voivat toimia raaka-aineena uusissa tuotteissa – sen sijaan, että kaikki pitää valmistaa alusta.
On perjantai-iltapäivä ja Klingenbergin perhe aloittelee viikonlopun viettoaan käymällä Minimossenilla. He ovat läheltä seuranneet Minimossenin kehitystä rakennusvaiheesta siistiksi kierrätysgalleriaksi.
Muurahaistiellä Vaasan Isolahdessa vastassa on nykyään komea vastaremontoitu kierrätysgalleria monta vuotta tyhjillään seisseen kauppatilan sijasta.
– Olemme mielissämme siitä, että tälle kiinteistölle tehtiin jotain. Se on ollut tyhjänä ja näyttänyt melko rähjäiseltä. Ilahduimme kun luimme lehdestä tämän paikan suunnitelmista, sanoo Saija Klingenberg.
Han asuu miehensä Jonas Klingenbergin ja tyttärien Tovan (10 vuotta), Lonen (7 vuotta) ja Avan (3 vuotta) kanssa Minimossenin lähistöllä. Perhe on ympäristötietoinen. He ovat tyytyväisiä siihen, että asuvat paikassa, jossa pärjää yhdellä autolla. He pyrkivät antamaan lasten vaatteille pitkän elämän ostamalla kirpparilta, perimällä vaatteita ja antamalla ne eteenpäin. Viikon ruokalista koostuu perheessä lähinnä kasvispohjaisista ruoista, ja he välttävät lentämistä kovin usein.
– Emme ole liian kunnianhimoisia. Mutta ajattelemme ympäristöä. Se korostui lasten tulon myötä ja kun ajattelemme heidän tulevaisuuttaan.
Ava on juuri päättänyt perjantainautiskelunsa kahvilan puolella ja asettunut taloksi leikkikalujen keskelle Minimossenin leikkinurkkauksessa.
– Aina kun olemme täällä hän on minua nopeampi syömään, jonka jälkeen hän sujahtaa leikkinurkkaukseen, sanoo Saija.
Äiti pitää kahvilan valikoimasta ja siitä, että leikkinurkkaus on lähellä kahvilaa. Koska leikkinurkkaus sijaitsee keskellä galleriaa, lasten leikkiä voi seurata joka suunnasta. Kahvilasta saa maukkaan lounaan hyvään hintaan ja jälkiruokavaihtoehtoja löytyy, jos haluaa. Kauppahyllyistä Saija Klingenberg on löytänyt sitä sun tätä. Mutta hän kaipaa Minimossenin valikoimasta enemmän tuotteita lapsiperheille.
– Lelukampanja, joka järjestettiin Hope ry:n kanssa ennen joulua oli todella hyvä. Silloin teimme leikkikalulöytöjä. Kaipaan tänne kuitenkin suurempaa valikoimaa lastenvaatteita ja leikkikaluja. Ne varmasti houkuttelisivat tänne enemmän lapsiperheitä.
Saija Klingenberg pitää Minimossenin kahvilaa, kauppoja ja hyötykäyttöasemaa hyvänä kokonaisuutena. Kun hän viime viikolla kävi Minimossenilla, hän toi mukanaan tyhjät maitotölkit minihyötykäyttöasemalle.
– Kierrätämme perheessämme enemmän nyt Minimossenin avattua, hän sanoo.
Sisätiloissa olevaa hyötykäyttöasemaa arvostetaan. Saijan mielestä Minimossenilla on mukavampaa ja helpompaa lajitella roskia. Varsinkin kun kierrätysastioita on enemmän kuin ekopisteellä. Hänen tuttavansa ovat ihmetelleet, että eikö sisätiloissa oleva hyötykäyttöasema haise. Mutta ei, ei se haise.
– Monikaan ei tiedä, että tänne voi myös lahjoittaa hyväkuntoisia vaatteita ja tavaroita. Kaikkea ei tarvitse heittää.
Kolmivuotiaan leikkihetki alkaa olla paketissa, ja perhe jatkaa matkaansa yhteiseen viikonlopun viettoon. Kohta on taas seuraavan Minimossenin käynnin vuoro.
– Meidät kyllä löytää täältä joka viikko, sanoo Saija Klingenberg.
Ajattelepa auton ajamista polttoaineella, joka on täysin uusiutuvaa ja lähellä tuotettua. Eikö kuulostakin mahtavalta? Pohjanmaalla on biokaasun tankkausasemien verkosto, joka kasvaa kasvamistaan.
Kun tankissa on biokaasua, hiilidioksidipäästöt ovat jopa 90 prosenttia bensa- tai dieselautoja matalammat. Suomessa on nyt yli 10 000 rekisteröityä biokaasuautoa, jotka vähentävät ympäristön saastumista. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä maanteillämme kulkee jo 50 000 biokaasuautoa. Olemme ilahduttavasti edellä tämän tavoitteen saavuttamista.
Suomessa ja muualla Euroopassa on hyvät biokaasun tankkausmahdollisuudet. Myös Pohjanmaan biokaasun tankkausasemien verkosto kasvaa jatkuvasti. Tällä hetkellä Stormossenin biokaasua voi tankata Koivulahdessa ja Runsorissa. Myös Jepualta, Pietarsaaresta, Isostakyröstä ja Seinäjoelta löytyy asema.
Miten oikein biojätteestä voi syntyä biokaasua? Kuten useimmat matkat, myös biojätteen matka alkaa kuljetusmatkalla. Jätekuljettaja ajaa biojätteen Stormossenille ja tyhjentää jätteet biojätelaitoksella. Siellä biojätepussit avataan ja sisältö murskataan. Vettä lisätään ja paperit, muovit ja metallit, jotka lajittelussa ovat vahingossa joutuneet väärään paikkaan, poistetaan. Sen jälkeen biojätemassa jatkaa matkaansa välisäiliöön.
Välisäiliöstä biojäte pumpataan reaktoriin. Siellä tapahtuu kaikkea jännittävää!
– Hapettomassa ympäristössä on 55 astetta lämmintä. Reaktorin bakteerit hajottavat jätettä kolmen viikon ajan. Mädätykseksi kutsutun prosessin tuloksena raaka biokaasu nousee ylöspäin ja siirtyy itsestään Stormossenin suureen biokaasuvarastoon, sanoo Emelia Holm joka työskentelee ympäristöinsinöörina Stormossenilla.
Liikennekaasua tuotetaan viemällä biokaasu pesurin läpi, joka puhdistaa kaasun hiilidioksidistä ja vedestä. Puhdistusprosessissa kaasun metaanipitoisuus nousee 60 prosentista 99 prosenttiin. Sen jälkeen kaasu kuljetetaan putkessa kaasutankkausasemalle, jossa se paineistetaan 300 baariin. Nyt omenankaran matka on määränpäässään liikennekaasuna niin autoissa kuin Vaasan kaupungin kahdessatoista biokaasubussissa. Tuotettua liikennekaasua analysoidaan jatkuvasti hyvän laadun turvaamiseksi.
Jotta raaka-ainetta biokaasun tuottamiseen riittää reilusti, voimme kaikki jatkaa biojätteen lajittelua. Ilmaisia biojätepusseja voi hakea kaikilta Stormossenin hyötykäyttöasemilta.
Käytetty kännykkä on suomalaisten tavallisin lajittelematon jäte. Uudesta asiakaslehdestämme voit lukea miten tietokoneiden ja puhelimien tiedot tuhotaan, jotta niiden hyötykäyttö tuntuu turvalliselta. Kerromme tietysti myös Suomen ensimmäisestä kierrätysgalleriasta Minimossenista ja siitä, miten omenankarastasi syntyy biokaasua ja kompostimultaa biojätelaitoksessamme. Asiakaslehti jaetaan kaikkiin Vaasan, Mustasaaren, Isokyrön, Vöyrin, Maalahden ja Korsnäsin kotitalouksiin.
Voit myös lukea lehtemme digitaalisessa muodossa klikkaamalla tätä linkkiä. Huomioithan, että linkin kautta siirryt toiselle sivustolle.
