Löytyykö sinunkin lipastosi laatikosta pieni elektroniikkamuseo? Siinä tapauksessa et ole yksin. Suomalaisten tavallisin lajittelematon jäte on loppuun kulunut kännykkä. Myös vanhat tietokoneet ovat kodeissamme tavallisia pölynkerääjiä.

Jos suomalaiset veisivät vanhat elektroniikkalaitteensa kierrätykseen, materiaalin voisi käyttää uudelleen uusiin tuotteisiin. Kannettavan tietokoneen materiaalista 99 prosenttia voidaan kierrättää. Täysin uuden kannettavan tietokoneen valmistaminen tuottaa huimat 1200 kg jätettä. Käyttämällä sähköisiä vempaimiamme todellakin niin kauan kuin mahdollista, voimme säästää sekä ympäristöämme että rahojamme.

– Tietokone toimii vaikka kuinka hyvin seitsemästä kahdeksaan vuotta. Kolmen vuoden kuluttua ei tarvitse ostaa uutta tietokonetta vain sen takia, että jokin peli ei toimi siinä. Koneen voi siivota tai sen osia voi vaihtaa, niin se toimii jatkossakin. Älä heitä pois koko konetta, sanoo Sohrab Ahrari, AS Computerin vetäjä Vaasan Palosaarella.

Työssään hän tapaa monia, jotka ostavat uuden tietokoneen parin vuoden välein, vaikka vanhakin voisi toimia mainiosti pienellä korjaamisella.

Vasara paras työväline

Jos tietokone kuitenkin on elänyt aikansa, eikä todellakaan toimi enää, sen paikka on elektroniikkakierrätyksessä. Kaikille Stormossenin hyötykäyttöasemille elektroniikkajätteen voi tuoda maksutta. Tietokoneen jättäminen kierrätykseen voi kuitenkin tuntua epäilyttävältä, jos ei ole ihan varma, että kaikki koneen tiedot todella on hävitetty.

On olemassa eri ohjelmia, jotka korvaavat kaiken kovalevyn aineiston merkityksettömällä sisällöllä niin, että kaikki koneelle varastoitu tieto häviää. On myös olemassa palveluita, jotka tarjoavat juuri tätä apua. SER-Kierrätys, joka on Suomen virallinen sähkö- ja elektroniikkajätteen kierrättäjä, on yhdessä Postin ja Kuusakoski Oy:n kanssa perustanut palvelun nimeltä Seiffi. Sen kautta voi tilata paketin, johon vanha tietokone tai mobiililaite laitetaan. Paketti viedään postiin, ja tekniikkatuotteet voidaan kierrättää sen jälkeen, kun datatiedot on tuhottu.

Sohrab Ahrarin mukaan kaikista turvallisin tapa tuhota koneen tiedot on kuitenkin vasaran käyttö.

– Jos haluaa olla 100 prosenttisesti varma, että tiedot on tuhottu, niin kovalevy kannattaa lyödä hajalle isolla vasaralla, hän sanoo.

Fiksu omistaja suojaa älypuhelimensa

Puhelinten kaikkia tietoja on vaikeampi tuhota, koska puhelimilla ei ole kovalevyjä samalla tavalla kuin tietokoneilla. Ahrarin mukaan käytetyn puhelimen tehdasasetusten palauttaminen kuitenkin toimii suhteellisen hyvin, jos puhelimessa olevat tiedot halutaan tuhota.

– Puhelimeen jää tässä tapauksessa kuitenkin käyttäjän nimi, sanoo Sohrab Ahrari.

Aivan kuten tietokonetta on myös tärkeää, että puhelinta käytetään kauan. Hitaasta puhelimesta voi uudella patterilla tai puhelinmuistia tyhjentämällä tulla aivan kuin uusi. Käyttämällä panssarilasia ja suojakuorta fiksun omistajan älypuhelin pysyy käytössä siihen asti, että se todellakin menee rikki.

Kun tekniikka on tehnyt tehtävänsä, on aika siivota elektroniikkavarastoaan ja kerätä kaikki vanhat puhelimet ja tietokoneet. Kun olet tuhonnut haluamasi sisällön, viet käytetyt laitteet kierrätykseen. Sillä tavalla vanhat palvelijat voivat toimia raaka-aineena uusissa tuotteissa – sen sijaan, että kaikki pitää valmistaa alusta.

On perjantai-iltapäivä ja Klingenbergin perhe aloittelee viikonlopun viettoaan käymällä Minimossenilla. He ovat läheltä seuranneet Minimossenin kehitystä rakennusvaiheesta siistiksi kierrätysgalleriaksi.

Muurahaistiellä Vaasan Isolahdessa vastassa on nykyään komea vastaremontoitu kierrätysgalleria monta vuotta tyhjillään seisseen kauppatilan sijasta.

– Olemme mielissämme siitä, että tälle kiinteistölle tehtiin jotain. Se on ollut tyhjänä ja näyttänyt melko rähjäiseltä. Ilahduimme kun luimme lehdestä tämän paikan suunnitelmista, sanoo Saija Klingenberg.

Han asuu miehensä Jonas Klingenbergin ja tyttärien Tovan (10 vuotta), Lonen (7 vuotta) ja Avan (3 vuotta) kanssa Minimossenin lähistöllä.  Perhe on ympäristötietoinen. He ovat tyytyväisiä siihen, että asuvat paikassa, jossa pärjää yhdellä autolla. He pyrkivät antamaan lasten vaatteille pitkän elämän ostamalla kirpparilta, perimällä vaatteita ja antamalla ne eteenpäin. Viikon ruokalista koostuu perheessä lähinnä kasvispohjaisista ruoista, ja he välttävät lentämistä kovin usein.

– Emme ole liian kunnianhimoisia. Mutta ajattelemme ympäristöä. Se korostui lasten tulon myötä ja kun ajattelemme heidän tulevaisuuttaan.

Leikkinurkkaus on suosittu sekä isompien että pienempien parissa

Ava on juuri päättänyt perjantainautiskelunsa kahvilan puolella ja asettunut taloksi leikkikalujen keskelle Minimossenin leikkinurkkauksessa.

– Aina kun olemme täällä hän on minua nopeampi syömään, jonka jälkeen hän sujahtaa leikkinurkkaukseen, sanoo Saija.

Äiti pitää kahvilan valikoimasta ja siitä, että leikkinurkkaus on lähellä kahvilaa. Koska leikkinurkkaus sijaitsee keskellä galleriaa, lasten leikkiä voi seurata joka suunnasta. Kahvilasta saa maukkaan lounaan hyvään hintaan ja jälkiruokavaihtoehtoja löytyy, jos haluaa. Kauppahyllyistä Saija Klingenberg on löytänyt sitä sun tätä. Mutta hän kaipaa Minimossenin valikoimasta enemmän tuotteita lapsiperheille.

– Lelukampanja, joka järjestettiin Hope ry:n kanssa ennen joulua oli todella hyvä. Silloin teimme leikkikalulöytöjä. Kaipaan tänne kuitenkin suurempaa valikoimaa lastenvaatteita ja leikkikaluja. Ne varmasti houkuttelisivat tänne enemmän lapsiperheitä.

Enemmän kierrätystä Minimossenin ansiosta

Saija Klingenberg pitää Minimossenin kahvilaa, kauppoja ja hyötykäyttöasemaa hyvänä kokonaisuutena. Kun hän viime viikolla kävi Minimossenilla, hän toi mukanaan tyhjät maitotölkit minihyötykäyttöasemalle.

– Kierrätämme perheessämme enemmän nyt Minimossenin avattua, hän sanoo.

Sisätiloissa olevaa hyötykäyttöasemaa arvostetaan. Saijan mielestä Minimossenilla on mukavampaa ja helpompaa lajitella roskia. Varsinkin kun kierrätysastioita on enemmän kuin ekopisteellä. Hänen tuttavansa ovat ihmetelleet, että eikö sisätiloissa oleva hyötykäyttöasema haise. Mutta ei, ei se haise.

– Monikaan ei tiedä, että tänne voi myös lahjoittaa hyväkuntoisia vaatteita ja tavaroita. Kaikkea ei tarvitse heittää.

Kolmivuotiaan leikkihetki alkaa olla paketissa, ja perhe jatkaa matkaansa yhteiseen viikonlopun viettoon. Kohta on taas seuraavan Minimossenin käynnin vuoro.

– Meidät kyllä löytää täältä joka viikko, sanoo Saija Klingenberg.

Ajattelepa auton ajamista polttoaineella, joka on täysin uusiutuvaa ja lähellä tuotettua. Eikö kuulostakin mahtavalta? Pohjanmaalla on biokaasun tankkausasemien verkosto, joka kasvaa kasvamistaan.

Kun tankissa on biokaasua, hiilidioksidipäästöt ovat jopa 90 prosenttia bensa- tai dieselautoja matalammat. Suomessa on nyt yli 10 000 rekisteröityä biokaasuautoa, jotka vähentävät ympäristön saastumista. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä maanteillämme kulkee jo 50 000 biokaasuautoa. Olemme ilahduttavasti edellä tämän tavoitteen saavuttamista.

Suomessa ja muualla Euroopassa on hyvät biokaasun tankkausmahdollisuudet. Myös Pohjanmaan biokaasun tankkausasemien verkosto kasvaa jatkuvasti. Tällä hetkellä Stormossenin biokaasua voi tankata Koivulahdessa ja Runsorissa. Myös Jepualta, Pietarsaaresta, Isostakyröstä ja Seinäjoelta löytyy asema.

Omenankaran loikasta liikettä kiertotalouteen

Miten oikein biojätteestä voi syntyä biokaasua? Kuten useimmat matkat, myös biojätteen matka alkaa kuljetusmatkalla. Jätekuljettaja ajaa biojätteen Stormossenille ja tyhjentää jätteet biojätelaitoksella. Siellä biojätepussit avataan ja sisältö murskataan. Vettä lisätään ja paperit, muovit ja metallit, jotka lajittelussa ovat vahingossa joutuneet väärään paikkaan, poistetaan. Sen jälkeen biojätemassa jatkaa matkaansa välisäiliöön.

Välisäiliöstä biojäte pumpataan reaktoriin. Siellä tapahtuu kaikkea jännittävää!

– Hapettomassa ympäristössä on 55 astetta lämmintä. Reaktorin bakteerit hajottavat jätettä kolmen viikon ajan. Mädätykseksi kutsutun prosessin tuloksena raaka biokaasu nousee ylöspäin ja siirtyy itsestään Stormossenin suureen biokaasuvarastoon, sanoo Emelia Holm joka työskentelee ympäristöinsinöörina Stormossenilla.

Liikennekaasua tuotetaan viemällä biokaasu pesurin läpi, joka puhdistaa kaasun hiilidioksidistä ja vedestä. Puhdistusprosessissa kaasun metaanipitoisuus nousee 60 prosentista 99 prosenttiin. Sen jälkeen kaasu kuljetetaan putkessa kaasutankkausasemalle, jossa se paineistetaan 300 baariin. Nyt omenankaran matka on määränpäässään liikennekaasuna niin autoissa kuin Vaasan kaupungin kahdessatoista biokaasubussissa. Tuotettua liikennekaasua analysoidaan jatkuvasti hyvän laadun turvaamiseksi.

Jotta raaka-ainetta biokaasun tuottamiseen riittää reilusti, voimme kaikki jatkaa biojätteen lajittelua. Ilmaisia biojätepusseja voi hakea kaikilta Stormossenin hyötykäyttöasemilta.