Käynnissä olevat hankkeet

BioGold on kansainvälinen hanke, jossa on mukana toimijoita Ruotsista, Suomesta, Virosta ja Latviasta. Hanke auttaa biokaasulaitoksia hyödyntämään tuotannossa syntyviä sivuvirtoja entistä tehokkaammin. Erityisesti keskitytään biolannoitteisiin ja biogeeniseen hiilidioksidiin. Hyviä ratkaisuja on jo olemassa, mutta monilta toimijoilta puuttuu niiden käytännön hyödyntämiseen tarvittavaa tietoa.

Hankkeessa jaetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä webinaarien, työpajojen ja opintovierailujen avulla. Biokaasualan toimijat pääsevät oppimaan alan edelläkävijöiltä sekä luomaan yhteyksiä ratkaisujen tarjoajiin. Hankkeen aikana kertyneet tiedot ja kokemukset kootaan käytännönläheiseksi oppaaksi.

Tavoitteena on vahvistaa biokaasun arvoketjuja, edistää resurssien kiertotalouteen perustuvaa ja kannattavaa hyödyntämistä sekä tukea kestävää biotaloutta erityisesti maaseutualueilla.

Hanke toteutetaan heinäkuun 2026 ja kesäkuun 2028 välisenä aikana, ja sen kokonaisbudjetti on 0,45 miljoonaa euroa. Hanke saa osarahoitusta EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelmasta. Hankkeen pääpartnerina toimii BioFuel Region. Stormossenin lisäksi hankekumppaneita ovat Energy Agency Southern Sweden, Estonian Biogas Association ja Zemgale Planning Region.

Hankkeen tarkoitus on tuottaa päivitettyä julkista tietoa Suomessa kierrätyslannoitevalmisteina käytettävien tuotteiden tai niissä käytettävien raaka-aineiden mikromuovi- ja muista haitta-ainepitoisuuksista, arvioida uusimman tutkimustiedon valossa niiden haitallisuutta ympäristöön ja elintarvikeketjuun, sekä pohtia keinoja haitta-aineiden vähentämiseksi ketjun eri vaiheessa.

Ympäristöministeriö on avustanut hanketta Ahti-ohjelmasta. Ahti-ohjelman tavoite on saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön.

Hankkeessa mukana: Luke, Kiertoravinne ja 7 yhteistyöyritystä (alan merkittävimmät toimijat Suomessa, mm. Stormossen) sekä Ruokaviraston riskinarvioinnin yksikkö. Hanke on aloitettu 2025 ja päättyy 2026.

Lisätietoa hankkeesta.

Biohiilen aika -hankkeessa etsitään keinoja monipuolistaa alueen elinkeinoja ja samalla nopeuttaa päästövähennysten saavuttamista hiilinieluja vahvistamalla. Hanke kattaa biohiilen arvoketjun lähtien liikkeelle raaka-aineista ja niiden kasvattamisesta aina vaihtoehtoisten lopputuotteiden käyttöön saakka.  Tuotteiden käyttökohteista keskitytään maanparannukseen, lannoitekäyttöön, metallurgisiin sovelluksiin, veden puhdistukseen ja kasviterveyden edistämiseen. Biohiilen pitkäaikaisvaikutuksia maaperässä ml. maaperän hiilensidontakyky seurataan hiilinielujen syntymisen todentamiseksi ja luotettavan mallin kehittämiseksi maaperän hiilen sidontakyvyn ennustamiseen.

Hankepartnerit: Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk), Luonnonvarakeskus (Luke), Vaasan yliopisto, Utajärven kunta ja Maaseudun sivistysliitto (MSL)
Hankekumppanit: Outokumpu Oyj, Kiertokaari Oy, Ab Stormossen Oy, Oulun vesi, Carbon Balance Finland Oy, Feasib Oy, AGRI Biotech, Österbottens Svenska Producentförbund r.f. (ÖSP).

Hankkeen toteutusaika: 1.1.2024 – 31.12.2026.

Lisätietoa hankkeesta.

Ekoälyä-hankkeessa kehitetään tekoälyä hyödyntävää jätteentunnistusjärjestelmää. Hankkeessa pilotoitavan järjestelmän avulla on tarkoitus ohjata kerätyt jätteet nykyistä tehokkaammin oikeisiin käsittelypaikkoihin.

Hankkeen päävetäjät: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto ja Westenergy.

Hankeaika: 3/2024–12/2026.

Lue lisää hankkeesta.

Stormossen osallistuu kansalliseen Kierrätysprosenttilaskuri-projektiin, koska luotettava kierrätysasteen laskenta ja materiaalivirtojen läpinäkyvyys ovat keskeisiä kiertotalouden kehittämisessä. Tarve yhtenäistää kansallisia laskentamalleja ja parantaa tiedon vertailukelpoisuutta eri toimijoiden välillä on suuri. Hanke on tärkeä myös siksi, että nykyinen tiedonkeruu on hajanaista ja työlästä. Uusi kiertotalouslaki edellyttää datan avoimuutta, jota kansallinen laskuri tukee. Digitaaliset ja standardoidut ratkaisut vahvistavat alan yhteistyötä. Samalla hanke luo pohjaa uusille kumppanuuksille ja liiketoimintamahdollisuuksille, joilla on suora vaikutus kierrätysasteen parantamiseen.

Projektia johtaa Pirkanmaan Jätehuolto, SYKE, ELY-keskus, Kiertotalous Pirkanmaa ja KiVo. Projektissa on mukana toistakymmentä kunnallista jäteyhtiötä.

Projekti aloitettiin vuonna 2025.

Projektissa selvitetään valvomattomien jätteenkeräilypisteiden tarvetta puristimille, niiden vaatimuksia sekä vaihtoehtoja toteuttamiseen. Stormossen osallistuu hankkeeseen seitsemäntoista muun kunnallisen jäteyhtiön kanssa. Tarpeena on mahdollistaa suurempien jätesäkkien (150 l) turvallinen itsepalveluperiaatteinen vastaanotto. Tämän lisäksi toivotaan etävalvonta- ja -rekisteröintitoimintoa. Tarve- ja riskikartoitus- sekä suunnitteluosiot on tehty. Puristimesta on tehty toimiva prototyyppi, johon on saatu EU-mallisuojaus. Puristinkonseptin patenttihakemus on meneillään.

Projektin kesto 3.9.2024–31.12.2026.

Stormossenin oma tutkimustoiminta

Stormossenilla toteutetaan vuosittain nk. jäteanalyysejä. Jäteanalyysi tarkoittaa, että kerätystä jätteestä otetut näytteet lajitellaan käsin materiaalien mukaan, jotta voidaan selvittää roskapusseissa olevan jätteen koostumus. Analyysien tavoitteena on saada kuva siitä, kuinka hyvin jätteiden lajittelu toimii kotitalouksissa Stormossenin toiminta-alueella. Jäteanalyysissä tutkitaan näytteitä sekä biojätteestä että sekajätteestä Näytteitä otetaan monipuolisesti toiminta-alueen eri kunnista ja jätteenkuljettajilta sekä omakotitaloista että taloyhtiöistä.

Mikäli haluat tietää lisää jäteanalyysistä, ota yhteyttä ympäristöasiantuntijaan: Fanny Ehrström, fanny.ehrstrom@stormossen.fi.

Joka toinen vuosi tehdään Stormossenin omistajakuntien asukkaille suunnattu asiakaskysely. Stormossenin vuoden 2024 asiakastutkimukseen osallistui ennätykselliset 4 163 vastaajaa Stormossenin toiminta-alueelta. Suurin osa vastaajista asui omakoti- tai paritaloissa, ja lapsiperheitä oli mukana 27 prosenttia. Tutkimuksessa kartoitettiin kotitalouksien lajittelukäyttäytymistä, lajittelua edistäviä ja haittaavia tekijöitä sekä kierrätyksen merkitystä vastaajien arjessa. Tutkimuksen tulokset antavat arvokasta tietoa viestintätyön tueksi. Syksyllä 2024 tehtiin viimeisin asiakaskysely ja seuraava tehdään syksyllä 2026.

Rakentamisprojektit

Stormossen on ottanut käyttöön kolmannen biokaasureaktorinsa, joka parantaa merkittävästi Vaasan seudun jätevesilietteiden käsittelyä. Uuden reaktorin ansiosta lietteestä saadaan noin 30 prosenttia enemmän biokaasua. 5,5 miljoonan euron investoinnin taustalla on tarve vastata kasvaneisiin lietemääriin.

Uudessa biokaasureaktorissa käsitellään vuosittain noin 32 000 tonnia lietettä. Sen tuottama raakabiokaasu sisältää 7,8 gigawattituntia energiaa. Tällä energiamäärällä lämmitetään Suomessa vuosittain esimerkiksi 800 omakotitaloa tai ajetaan 1,4 miljoonaa kilometriä biokaasubussilla.

Uuden bioreaktorin rakennustyöt aloitettiin vuonna 2024 ja käyttöönotto sekä koekäyttö aloitettiin kesällä 2025. Rakennustyöt eteni projektisuunnitelman mukaisesti ja aikataulussaan, eikä työtapaturmia tapahtunut. Lopullinen käyttöönotto tapahtui vuoden 2026 alkupuolella.

Seuraavaksi Stormossen saneeraa vuosina 1989 ja 1994 valmistuneet biokaasureaktorit sekä biojätteen esikäsittelylaitoksen. Vanha lietereaktori muutetaan biojätteen mädätykseen soveltuvaksi reaktoriksi, mikä puolestaan lisää biojätteen käsittelykapasiteettia.

Stormossenin ensimmäinen itsepalveluasema toteutettiin Maksamaalle vuonna 2022. Maalahden, Vöyrin ja Oravaisten hyötykäyttöasemat muutettiin itsepalveluasemiksi 2024 ja Raippaluodon vuonna 2025. Vähänkyrön hyötykäyttöasema muokattiin itsepalveluasemaksi vuonna 2026.

Isoonkyröön rakennetaan uutta itsepalveluasema, jossa kehitetään tulevaa itsepalveluasemakonseptia. Tässä pilottihankkeessa luodaan tulevaisuuden hyötykäyttöaseman tarve- ja palvelukonseptia. Suunnittelussa huomioidaan sekä asiakkaiden, henkilökunnan, huollon, että logistiikan tarpeet.  Asemalle tulee kattavat palvelun, toiminnan ja valvonnan digiratkaisut. Asema valmistuu vuoden 2026 aikana.

Itsepalvelu tarkoittaa asiakkaille sekä vapautta että vastuuta, koska paikalla ei ole henkilökuntaa. Asemalle pääsee sisään näyttämällä portilla asiakaskorttia. Lajitteluun voi saada apua Stormossenin kotisivujen ja sovelluksen jätehausta. Tarvittaessa käytössä on myös päivystysnumero, johon voi soittaa.

Nyrkkisääntönä on, että hyötykäyttöasemalle voi viedä suurimman osan jätteistä, lukuun ottamatta lääkkeitä, renkaita ja räjähteitä. Itsepalveluasemat ovat auki viikon jokaisena päivänä. Tavoitteena on, että kaikki Stormossenin hyötykäyttöasemat toimisivat jossain määrin itsepalveluasemina.

Päättyneet kehityshankkeet

Laadukas biokierrätys -hankkeen tavoitteena oli lisätä biopohjaisten kierrätyslannoitteiden kysyntää ja edistää tehokkaampaa sekä laadukkaampaa ravinteiden kierrätystä Suomessa.

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry toimi hankkeen päätoteuttajana ja hallinnoijana. Osatoteuttajia olivat Suomen kiertovoiman lisäksi Ruokavirasto ja Kierrätysteollisuus ry. Hanke toteutettiin 4/2025 -6/2026 välisenä aikana. Hanke toteutettiin ympäristöministeriön ravinteiden kierrätysohjelman (Ahti-ohjelman) osarahoituksella.

Lisätietoa hankkeesta.

Boost Nordic Biogas -hankkeen tavoitteena on parantaa alueen biokaasuntuotannon taloudellista kantokykyä, parantaa sen tehokkuutta ja helpottaa uusien laitosten rakentamista.

Hanke tehdään yhteistyönä, jonka osapuolia ovat Stormossen ja Yrkeshögskolan Novia Suomesta, Sveriges Lantbruksuniversitet ja BioFuel Region Ruotsista sekä SINTEF Narvik Norjasta.

Hankkeen kotisivut (ruotsiksi).

Best Ace -hankkeessa kehitettiin biokaasulle uusia markkinoita.

Hanketta johtaa Energikontor Sydost Ruotsissa. Stormossenin lisäksi hankkeeseen osallistuu neljä organisaatiota Pohjanmeren ympäristössä Ruotsissa, Virossa ja Liettuassa.

Täältä voit lukea lisää hankkeesta (englanniksi).

BioDigi -hankkeessa haettiin edullisia ja kestäviä digitalisia keinoja pitkäkestoiseen hiilensidontaan.

Projektia johtaa Oulun Yliopisto yhteistyössä Stormossenin, Luonnonvarakeskuksen (Luke), Vaasan yliopiston, Kiertokaari Oy:n ja Österbottens svenska producentförbund r.f.:n (ÖSP) kanssa.

Lisätietoa hankkeesta.

MAP-UP-P2X-hanke tutki mahdollisuutta yhdistää talteen otettu hiilidioksidi uusiutuvaan energiaan synteettisten polttoaineiden paikallista ja ympäristöystävällistä tuotantoa varten.

Hankkeeseen osallistuivat Yrkeshögskolan Novia, Åbo Akademi, VAMK, Westenergy ja Stormossen.

Lisätietoa hankkeesta (englanniksi).

Yksityisyydensuoja

Käytämme sivuillamme evästeitä takaamaan sen, että palvelumme on tehokas ja käyttäjäystävällinen. Sivuston tallentamia evästeitä voidaan käyttää tilastotietojen tuottamiseen sekä parhaan mahdollisen käyttökokemuksen tarjoamiseksi eri päätelaitteilla.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömiä evästeitä käytetään sivuston kieliversioiden käyttöön ja hallintaan ja sivuston ylläpidon hallintaan.

Kolmannen osapuolen evästeet

Kolmannen osapuolen evästeitä käytetään kävijätilastointia ja käyttäjien tekemien valintojen tallentamista varten.

Evästeiden avulla kerätään tietoja esim.

  • sivuston kävijämäärästä
  • käytetystä selaimesta
  • käytettävistä sivustoista ja toiminnoista