Hankkeen tavoitteena on lisätä biopohjaisten kierrätyslannoitteiden kysyntää ja edistää tehokkaampaa sekä laadukkaampaa ravinteiden kierrätystä Suomessa.

Konkreettisia toimenpiteitä ovat muun muassa:
• selkeämpien ohjeiden laatiminen biojätteen lajitteluun
• biojätteen erilliskeräyksen laadun selvittäminen
• työkalun kehittäminen lajitellun biojätteen laadun seurantaan
• uuden menetelmän testaaminen kierrätyslannoitteiden roskaisuuden arvioimiseksi
• uusien teknologioiden käyttöönoton tehostaminen kierrätyslaitoksissa
• toimenpidesuunnitelman laatiminen jatkotoimille

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry toimii hankkeen päätoteuttajana ja hallinnoijana. Osatoteuttajia ovat KIVOn lisäksi Ruokavirasto ja Kierrätysteollisuus ry. Hanke toteutetaan 4/2025 -6/2026 välisenä aikana. Hanke toteutetaan ympäristöministeriön ravinteiden kierrätysohjelman (Ahti-ohjelman) osarahoituksella.

Lisätietoa hankkeesta.

Hankkeen tarkoitus on tuottaa päivitettyä julkista tietoa Suomessa kierrätyslannoitevalmisteina käytettävien tuotteiden tai niissä käytettävien raaka-aineiden mikromuovi- ja muista haitta-ainepitoisuuksista, arvioida uusimman tutkimustiedon valossa niiden haitallisuutta ympäristöön ja elintarvikeketjuun, sekä pohtia keinoja haitta-aineiden vähentämiseksi ketjun eri vaiheessa.

Ympäristöministeriö on avustanut hanketta Ahti-ohjelmasta. Ahti-ohjelman tavoite on saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön.

Hankkeessa mukana: Luke, Kiertoravinne ja 7 yhteistyöyritystä (alan merkittävimmät toimijat Suomessa, mm. Stormossen) sekä Ruokaviraston riskinarvioinnin yksikkö. Hanke on aloitettu 2025 ja päättyy 2026.

Lisätietoa hankkeesta.

Biohiilen aika -hankkeessa etsitään keinoja monipuolistaa alueen elinkeinoja ja samalla nopeuttaa päästövähennysten saavuttamista hiilinieluja vahvistamalla. Hanke kattaa biohiilen arvoketjun lähtien liikkeelle raaka-aineista ja niiden kasvattamisesta aina vaihtoehtoisten lopputuotteiden käyttöön saakka.  Tuotteiden käyttökohteista keskitytään maanparannukseen, lannoitekäyttöön, metallurgisiin sovelluksiin, veden puhdistukseen ja kasviterveyden edistämiseen. Biohiilen pitkäaikaisvaikutuksia maaperässä ml. maaperän hiilensidontakyky seurataan hiilinielujen syntymisen todentamiseksi ja luotettavan mallin kehittämiseksi maaperän hiilen sidontakyvyn ennustamiseen.

Hankepartnerit: Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk), Luonnonvarakeskus (Luke), Vaasan yliopisto, Utajärven kunta ja Maaseudun sivistysliitto (MSL)
Hankekumppanit: Outokumpu Oyj, Kiertokaari Oy, Ab Stormossen Oy, Oulun vesi, Carbon Balance Finland Oy, Feasib Oy, AGRI Biotech, Österbottens Svenska Producentförbund r.f. (ÖSP).

Hankkeen toteutusaika: 1.1.2024 – 31.12.2026.

Lisätietoa hankkeesta.

Ekoälyä-hankkeessa kehitetään tekoälyä hyödyntävää jätteentunnistusjärjestelmää. Hankkeessa pilotoitavan järjestelmän avulla on tarkoitus ohjata kerätyt jätteet nykyistä tehokkaammin oikeisiin käsittelypaikkoihin.

Hankkeen päävetäjät: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto ja Westenergy.

Hankeaika: 3/2024–12/2026.

Lue lisää hankkeesta.

Stormossen osallistuu kansalliseen Kierrätysprosenttilaskuri-projektiin, koska luotettava kierrätysasteen laskenta ja materiaalivirtojen läpinäkyvyys ovat keskeisiä kiertotalouden kehittämisessä. Tarve yhtenäistää kansallisia laskentamalleja ja parantaa tiedon vertailukelpoisuutta eri toimijoiden välillä on suuri. Hanke on tärkeä myös siksi, että nykyinen tiedonkeruu on hajanaista ja työlästä. Uusi kiertotalouslaki edellyttää datan avoimuutta, jota kansallinen laskuri tukee. Digitaaliset ja standardoidut ratkaisut vahvistavat alan yhteistyötä. Samalla hanke luo pohjaa uusille kumppanuuksille ja liiketoimintamahdollisuuksille, joilla on suora vaikutus kierrätysasteen parantamiseen.

Projektia johtaa Pirkanmaan Jätehuolto, SYKE, ELY-keskus, Kiertotalous Pirkanmaa ja KiVo. Projektissa on mukana toistakymmentä kunnallista jäteyhtiötä.

Projekti aloitettiin vuonna 2025.

Projektissa selvitetään valvomattomien jätteenkeräilypisteiden tarvetta puristimille, niiden vaatimuksia sekä vaihtoehtoja toteuttamiseen. Stormossen osallistuu hankkeeseen seitsemäntoista muun kunnallisen jäteyhtiön kanssa. Tarpeena on mahdollistaa suurempien jätesäkkien (150 l) turvallinen itsepalveluperiaatteinen vastaanotto. Tämän lisäksi toivotaan etävalvonta- ja -rekisteröintitoimintoa. Tarve- ja riskikartoitus- sekä suunnitteluosiot on tehty. Puristimesta on tehty toimiva prototyyppi, johon on saatu EU-mallisuojaus. Puristinkonseptin patenttihakemus on meneillään.

Projektin kesto 3.9.2024–31.12.2026.

Stormossenilla toteutetaan vuosittain nk. jäteanalyysejä. Jäteanalyysi tarkoittaa, että kerätystä jätteestä otetut näytteet lajitellaan käsin materiaalien mukaan, jotta voidaan selvittää roskapusseissa olevan jätteen koostumus. Analyysien tavoitteena on saada kuva siitä, kuinka hyvin jätteiden lajittelu toimii kotitalouksissa Stormossenin toiminta-alueella. Jäteanalyysissä tutkitaan näytteitä sekä biojätteestä että sekajätteestä Näytteitä otetaan monipuolisesti toiminta-alueen eri kunnista ja jätteenkuljettajilta sekä omakotitaloista että taloyhtiöistä.

Mikäli haluat tietää lisää jäteanalyysistä, ota yhteyttä ympäristöasiantuntijaan: Fanny Ehrström, fanny.ehrstrom@stormossen.fi.

Joka toinen vuosi tehdään Stormossenin omistajakuntien asukkaille suunnattu asiakaskysely. Stormossenin vuoden 2024 asiakastutkimukseen osallistui ennätykselliset 4 163 vastaajaa Stormossenin toiminta-alueelta. Suurin osa vastaajista asui omakoti- tai paritaloissa, ja lapsiperheitä oli mukana 27 prosenttia. Tutkimuksessa kartoitettiin kotitalouksien lajittelukäyttäytymistä, lajittelua edistäviä ja haittaavia tekijöitä sekä kierrätyksen merkitystä vastaajien arjessa. Tutkimuksen tulokset antavat arvokasta tietoa viestintätyön tueksi. Syksyllä 2024 tehtiin viimeisin asiakaskysely ja seuraava tehdään syksyllä 2026.

Stormossen on ottamassa suuren askeleen eteenpäin sitoutumisessaan kestävään kehitykseen. Kolmannen bioreaktorin (BR3) rakennustyöt aloitettiin vuonna 2024 ja käyttöönotto ja koekäyttö aloitetaan kesällä 2025. Rakennustyöt ovat edenneet projektisuunnitelman mukaisesti ja aikataulussaan, eikä työtapaturmia ole tapahtunut. Lopullinen käyttöönotto tapahtuu vuoden 2026 alkupuolella.

Bioreaktorin tilavuus on 4 400 m³ ja kolme kertaa suurempi verrattuna nykyiseen lietereaktoriin. Tämä investointi ratkaisee nykyiset kapasiteettihaasteet ja mahdollistaa lietteen ja biojätteen tehokkaamman ja ympäristöystävällisemmän käsittelyn. Uusi reaktori lisää biokaasun tuotantoa, mikä vähentää ulkoisen energian hankinnan tarvetta. Tämä pitää käsittelykustannukset alhaisina ja tekee laitoksesta energiatehokkaamman. Se mahdollistaa myös mädätteen sujuvamman käsittelyn, pienemmän määrän ja tasaisemman laadun. Suurempi biokaasuvarasto helpottaa tuotetun biokaasun hallintaa ja käytön optimointia. Laajennettu reaktorikapasiteetti mahdollistaa sopeutumisen uusiin biojätteen keräysvaatimuksiin ja omistajakuntien ja teollisuuden tuleviin tarpeisiin.

Kun BR3 otetaan käyttöön lietteen käsittelyä varten, Stormossenin vanhat reaktorit huolletaan vuorotellen, jonka jälkeen molempia käytetään biojätteen käsittelyyn.

Ensimmäinen itsepalveluasema toteutettiin Maksamaalle vuonna 2022. Maalahden, Vöyrin ja Oravaisten hyötykäyttöasemat muutettiin itsepalveluasemiksi 2024 ja Raippaluodon vuonna 2025. Myös Vähänkyrön hyötykäyttöasema muokataan itsepalveluasemaksi vuoden 2026 aikana.

Isoonkyröön rakennetaan uutta itsepalveluasema, jossa kehitetään tulevaa itsepalveluasemakonseptia. Tässä pilottihankkeessa luodaan tulevaisuuden hyötykäyttöaseman tarve- ja palvelukonseptia. Suunnittelussa huomioidaan sekä asiakkaiden, henkilökunnan, huollon, että logistiikan tarpeet.  Asemalle tulee kattavat palvelun, toiminnan ja valvonnan digiratkaisut. Asema valmistuu vuoden 2026 aikana.

Itsepalvelu tarkoittaa asiakkaille sekä vapautta että vastuuta, koska paikalla ei ole henkilökuntaa. Asemalle pääsee sisään näyttämällä portilla asiakaskorttia. Lajitteluun voi saada apua Stormossenin kotisivujen ja sovelluksen jätehausta. Tarvittaessa käytössä on myös päivystysnumero, johon voi soittaa.

Nyrkkisääntönä on, että hyötykäyttöasemalle voi viedä suurimman osan jätteistä, lukuun ottamatta lääkkeitä, renkaita ja räjähteitä. Itsepalveluasemat ovat auki viikon jokaisena päivänä. Tavoitteena on, että kaikki Stormossenin hyötykäyttöasemat toimisivat jossain määrin itsepalveluasemina.

Boost Nordic Biogas -hankkeen tavoitteena on parantaa alueen biokaasuntuotannon taloudellista kantokykyä, parantaa sen tehokkuutta ja helpottaa uusien laitosten rakentamista.

Hanke tehdään yhteistyönä, jonka osapuolia ovat Stormossen ja Yrkeshögskolan Novia Suomesta, Sveriges Lantbruksuniversitet ja BioFuel Region Ruotsista sekä SINTEF Narvik Norjasta.

Hankkeen kotisivut (ruotsiksi).

Best Ace -hankkeessa kehitettiin biokaasulle uusia markkinoita.

Hanketta johtaa Energikontor Sydost Ruotsissa. Stormossenin lisäksi hankkeeseen osallistuu neljä organisaatiota Pohjanmeren ympäristössä Ruotsissa, Virossa ja Liettuassa.

Täältä voit lukea lisää hankkeesta (englanniksi).

BioDigi -hankkeessa haettiin edullisia ja kestäviä digitalisia keinoja pitkäkestoiseen hiilensidontaan.

Projektia johtaa Oulun Yliopisto yhteistyössä Stormossenin, Luonnonvarakeskuksen (Luke), Vaasan yliopiston, Kiertokaari Oy:n ja Österbottens svenska producentförbund r.f.:n (ÖSP) kanssa.

Lisätietoa hankkeesta.

MAP-UP-P2X-hanke tutki mahdollisuutta yhdistää talteen otettu hiilidioksidi uusiutuvaan energiaan synteettisten polttoaineiden paikallista ja ympäristöystävällistä tuotantoa varten.

Hankkeeseen osallistuivat Yrkeshögskolan Novia, Åbo Akademi, VAMK, Westenergy ja Stormossen.

Lisätietoa hankkeesta (englanniksi).