FI SV EN

Tutkimukset

toteutuneet hankkeet

Biogas Botnia

Hankkeen tarkoitus oli biokaasun tuotannon ja käytön edistäminen. Projektissa vaihdetaan kokemuksia biokaasusta Pohjois-Ruotsin ja Länsi-Suomen välillä. Avainsanoja ovat yhteistoiminta ja jalkauttaminen ja haluamme näin lisätä kaasun tuotantoa liikennepolttoaineeksi, sen tehokkaampaa käyttöä ja hyvin saatavilla olevan vakaan toimialan. alueella on erittäin runsaasti raakaa biokaasua, joka jalostettaessa vastaisi useita miljoonia litroja dieselpolttoainetta vuosittain.
Projektiaika: 1.4.2013 - 30.4.2014.
www.biogasbotnia.eu

Bioska+

Stormossen on yhdessä Plastirol Oy:n kanssa testannut biohajoavaa tärkkelyspohjaista pussia biojätteen keräilyyn. Kokeilun tavoitteena oli todeta, miten pussit toimivat kotitalouksissa, kuljetuksen yhteydessä ja Stormossenin biokaasulaitoksen käsittelyprosessissa. Pusseja jaettiin 1 500 kotitalouteen ja kokeilun tulos oli erittäin positiivinen. Stormossen hyväksyy pussin vaihtoehtona paperiselle biojätepussille.

Hyötykäyttöasemien asiakaskortti

Stormossen on yhteistyössä vaasalaisen UpCode Ltd:n kanssa kehittänyt asiakaskorttijärjestelmän hyötykäyttöasemille. Stormossenilla on 13 hyötykäyttöasemaa ja noin 100 000 käyntiä vuosittain. Tavoitteena on päästä eroon käteisen rahan käsittelystä asemilla, asiakasvirtojen seuranta ja oman kortin käyttöönotto yritysasiakkaille. Järjestelmä otettiin käyttöön 1.1.2014. Stormossen on ensimmäinen jäteyhtiö Suomessa, joka ottaa käyttöön asiakaskorttijärjestelmän hyötykäyttöasemillaan.

Pro gradu -tutkielma

Tuula Kuivala Oulun yliopiston Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella on tehnyt pro gradu -tutkielman otsikolla Sosiaalisen median käyttöönoton prosessi, haasteet ja parhaat käytänteet: tapaukset Stormossen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Pro gradu on valmistunut 14.11.2014. Kuivala tutkii mitä haasteita sosiaalisen median käyttöönotossa koettiin, sosiaalisen median parhaat käytänteet tapaus organisaatioissa ja eroaako sosiaalisen median käyttöönoton prosessi perinteisen tietojärjestemän käyttöönotto prosessista.

Insinöörityöt

Ympäristöinsinööriopiskelija Emelia Holm ammattikorkeakoulu Novialta suoritti kesän 2013 aikana jäteanalyysejä kerätystä biojätteestä ja poltettavasta jätteestä Stormossenin omistajakunnista. Jäteanalyysien tuloksia hyödynnetään mm viestintätoiminnan suunnittelussa sekä biojätteen ja poltettavan jätteen keräilyn ja käsittelyn kehittämiseen. Linkki tutkielmaan.

Ympäristöinsinööriopiskelija Marianne Penttala ammattikorkeakoulu Novialta laati vuonna 2013 Stormossenin toiminnasta prosessikuvauksia, joita hyödynnetään sisäiseen viestintään. Hanke ajankohtaistui Stormossens sertifioidessa toimintansa ISO 9001:2008 laatustandardin mukaan toukokuussa 2013. Stormossenin toiminta on sertioitu jo aiemmin terveys- ja turvallisuussertifikaatin OHSAS 18001: 2007 ja ympäristöstandardin ISO 14001:2004 mukaan. Linkki tutkielmaan.

Asiakaskysely

Innolink Research Oy suoritti syksyllä 2014 asiakaskyselyn, jonka kohderyhmänä olivat omistajakuntien asukkaat sekä isännöitsijät. Noin 900 henkilöä osallistui tutkimukseen. Stormossenin toiminta sai kouluarvosana 8,6 asteikolla 4-10. Tulokset osoittavat mm., että lajittelu on hyödyllistä, helppoa ja tärkeää. Stormossen on tunnettu tai melko tunnettu ja näkyvä yritys. Vastaajien mielestä hyötykäyttöasemien asiakaskortti on toiminut hyvin (4,6 asteikolla 1-5).

Jäteanalyysi

Kesäisin vuodesta 2000 lähtien olemme tehneet jäteanalyysejä. Kesällä 2015 tutkittavana oli yhteensä 30 kuormaa biojätettä, 15 kuormaa pakattua biojätettä ja 28 kuormaa poltettavaa jätettä. Jäteanalyyien kautta saadaan selville kuinka hyvin kotitalouksien biojäte ja poltettava jäte ovat. Analyysien mukaan 79,8 % biojätteestä oli oikein lajitelua, 89,7 % oli oikein omakotitalojen poltettavasta jätteestä ja 72 % oli oikein rivi- ja kerrostalojen poltettavasta jätteestä. Jäteanalyysien tuloksia hyödynnetään mm viestintätoiminnan suunnittelussa sekä biojätteen ja poltettavan jätteen keräilyn ja käsittelyn kehittämiseen.

BioSafe - Turvallisia lannoitevalmisteita biokaasulaitoksista

Kolmivuotinen hanke yhteistyössä MTT:n ja Eviran kanssa. Hanke tutki mädätysjäämän ja prosessiveden käyttömahdollisuuksia sekä niiden mahdollisesti sisältämiä haitallisia aineita. Tulokset valmistuivat vuonna 2013.

EnergyLand

EnergyLand on kaksivuotinen tutkimushanke, jonka tarkoituksena on tehdä energiateknologia ymmärrettäväksi, edistää energiatietoisuutta, havainnollistaa tulevaisuuden energiaympäristön mahdollisuudet elämyksellisten tilojen kautta. Käyttäjäryhmiä ovat yritykset, matkailijat, asukkaat ja oppilaitokset. Tutkimusorganisaatioon kuuluvat Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA, Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu ja Vaasan yliopisto, Vaasan energiainstituutti VEI, Tampereen yliopiston TAUCHI-tutkimuskeskus ja energia-alan yrityksiä Vaasansudulla. Hanke käynnistettiin 1.10.2011 ja jatkui tammikuulla 2014.

Aikaisemmat hankkeet

Asiakastutkimus, 2012, Innolink Research Oy
Brändikartoitus, 2009, Contium Oy
Energiaoptimointi – European Project Semester -projekti, 2011, Ammattikorkeakoulu Novia
Koeviljelyt ja kompostituotteiden edelleen kehittäminen, 2010-2011, MTT
Termos –projekti (energiatehokas lietteenkäsittely), Suomen ympäristökeskus ja VTT
Vertailututkimus eri jätteidenkäsittelyvaihtoehtojen elinkaarivaikutuksista, 2010, Alexandra Rosendal, Ammattikorkeakoulu Novia (insinöörityö)
Quicksteps, 2009-2011, Länsi-Suomen muotoilukeskus Muova
Asiakastutkimus, 2010, Innolink Research Oy
Jäteanalyysit, vuosittain vuodesta 2001
Koeviljelmät MTT:n tutkimusasemalla Ylistarossa, 2009
OHSAS – Stormossenin alustava katselmus ja riskin arviointi, 2009, Kristiina Kuosma, Vaasan ammattikorkeakoulu (insinöörityö)
Brändikartoitus – Stormossens profiili, palvelut ja toiminnot tulevaisuudessa, 2009
Stormossenin bioreaktori 2:sen tutkimus, 2008, Johan Saarela, Ammattikorkeakoulu Novia (insinöörityö)
Metallisaasteiden lähteet kiinteässä jätteessä, 2005, Marika Henriksson, Ammattikorkeakoulu Novia (insinöörityö)
Stormossenin bioreaktori 1:sen tutkimus, 2005, Janne Öhman, Kemian ja tekniikan tiedekunta, Åbo Akademi (dipolmityö laitos- ja laitetekniikka)

Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Johanna Penttinen-Källroos,
puh 010 320 7636