FI SV EN

Yleistä jätehuollosta

Kulutamme luonnonvaroja enemmän kuin koskaan ennen. Siksi jätteen synnyn ehkäisy ja jätteiden lajittelu on tärkeää. Opetussuunnitelmassa kestävän kehityksen teema kuuluu eri oppiaineisiin alaluokilta valkolakkiin asti.

Tavallinen suomalainen tuottaa yli 400 kg jätettä vuodessa. Nykyisin jäte käsitellään aivan toisella tavalla kuin esim. 30 vuotta sitten. Aiemmin jätteemme kerättiin kaatopaikalle, jotta ne eivät leviäisi ympäristöön. Pian huomattiin, etteivät kaatopaikat olleet ympäristön kannalta hyvä ratkaisu (pilaantuneet vedet, kaasupäästöt, tuhoeläinongelmat), ja jätteitä alettiin lajittelemaan siten, että niitä voitaisiin uusiokäyttää materiaalina tai raaka-aineena energiantuotannossa.

Jätteiden lajittelusta tuli osa arkipäiväämme. Mutta miten jätteitä nykyään käsitellään?

Meillä on kattava jätteenkäsittelyjärjestelmä, ja Stormossen on alansa edelläkävijöitä. Jätteiden käsittelyä ohjaavat useat lait ja direktiivit. Uuden kansallisen jätelain mukaisesti esim. biohajoavaa materiaalia (ruokaa, tekstiilejä, paperia jne.) ei saa sijoittaa kaatopaikalle vuoden 2015 jälkeen. Nykyaikaiset laitokset sekä jätteen polttoa että biojätteen käsittelyä varten vähentävät jätteen joutumista kaatopaikalle (lastemme ja lastenlastemme riesaksi).

Stormossenin tarjoama opetus-aineisto tukee kansallisen opetussuunnitelman aihekokonaisuutta: Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004), ja aineisto perustuu jätedirektiivin viiteen tavoitteeseen. Direktiivin tavoitteet on asetettu tärkeysjärjestykseen, ja ne ohjaavat meidän jätteenkäsittelyämme mahdollisimman ympäristöystävälliseksi.

Ensimmäinen askel on jätteen määrän vähentäminen ja sen haitallisuuden minimoiminen. Toinen on valmistella jäte uudelleenkäyttöön. Kolmas askel on käyttää jäte hyödyksi materiaalina, eli kierrätys/uusiokäyttö. Neljäs tapa on tuottaa jätteestä energiaa ja viimeinen vaihtoehto jätteelle on sijoittaa se kaatopaikalle.